Harvinaisuus

Oli helpompi lähteä kotilomille kun Rasperilla ei ollut enää kipukohtauksia ja crp oli hiukka laskenut.
Sunnuntaina olivat jo yöllä extuboineet tavalliseen (ei drikkaavaan) nasaliin ja maitoa meni 2ml x8. Maanantaina Rasperi oli itkuisempi kun eihän poitsu ollut aiemmin saanut noin "suuria" maitoannoksia ja masua kivisti.
Tiistaina maito ei enää vääntänyt masua ja crp oli laskenut 40->14-> ja siiten 5! 20min. Rasperi oli ollut ILMAN nasaaliakin! Piti oikein tarkistaa, että "siis meidän poikako?" Huoneen happipitoisuuksilla mennään (21%) ja paineita ei ole paljoa tarvinnut lisätä. Voiko tämä olla totta! Ja maitoa menee 8x 4ml... Kunpa tämä onni jatkuisi...ja jatkuisi...ja jatkuisi...Rukoukset on kuultu; meidän poika toipuu! Painoa oli eilen 1190g.
Eilen kävimme Pihlan ja Mummin kanssa uimahallissa. Pihla nautti kun sai äidille vihdoin näyttää taitojaan uiden käsipohjaa. Oli levollisempaa olla kotona käymässä kun Rasperi voi paremmin, mutta silti iloisissa tilanteissa ei osaa olla täysin läsnä, kun on niin ikävä Rasperin luo!
Kysyin lääkäriltä, kuinka monta näin varhain syntynyttä lähtee osastolta jatkohoitoon eli eteen päin. Hän vastasi, että harvinaistahan se on, ei kovin montaa. Uskotaan ja toivotaan, että Rasperi saa olla yksi harvinaisista!